Vältä korjausvelkaa säännöllisillä huolloilla.

Mitä on korjausvelka ja miksi sitä ei kannata kasvattaa?

Korjausvelka on viime vuosina noussut keskustelunaiheeksi taloyhtiöissä sekä talousmedioissa. Korjausvelka tarkoittaa rakennuksessa tai rakennuskannassa olevaa korjausvajetta. Korjausvelan määrä kertoo, kuinka paljon korjauksiin olisi pitänyt investoida, jotta rakennukset olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa.

Kansankielellä puhutaan rapistumisesta. Sitä syntyy, kun ennakoivan kunnossapidon sijaan tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä hätäkorjauksia. Rakenteet siis kuluvat nopeammin kuin kunnossapitotoimenpiteitä tehdään.

Kyseessä ei ole kansantaloudellisesti pieni asia: Tilastokeskuksen ja POP Pankin tutkimuksen mukaan kunnossapitotoimenpiteisiin ja perusparannuksiin käytetään vuodessa 6-7 miljardia euroa. Nämä summat tulevat kasvamaan tulevina vuosina rakennuskannan ikääntyessä sekä lakisääteisten velvotteiden päivittyessä. Myös muutokset ilmastossa, esimerkiksi yleistyvien rankkasateiden seurauksena, voivat jatkossa kasvattaa korjaustarpeiden määrää.

Taloyhtiön näkökulmasta korjausvelan kasvamisella on useita negatiivisia vaikutuksia:

Taloyhtiön asuntojen arvo laskee tehden ne vähemmän houkutteleviksi
Kiinteistön vakuusarvo laskee
Taloyhtiön lainan saanti esim. remontteja varten vaikeutuu
Taloyhtiön vakuutusturva heikentyy
Kiinteistövakuutuksen hinta nousee
Asukkaiden tyytymättömyys taloyhtiöön kasvaa

Etenkin 1960- ja 1970-luvun taloyhtiöt ovat riskirajoilla, jos korjausvelkaa on kertynyt vuosien varrella rutkasti.

Miten Mappinen voi helpottaa isännöitsijää korjausvelan karsimiseksi?

Korjausvelkaa ei kerry, jos taloyhtiö huolehtii säännöllisesti huoltokorjausten toteutumisesta. Huoltotarpeiden seuraaminen ja niiden suorittaminen on monessa taloyhtiössä asia, joka tuppaa jäämään kiireen jalkoihin. Useasti huoltotoimenpiteitä on paljon ja niiden seuranta sekä arkistointi on hankalaa. Korjausvelan kasvun hidastamiseksi apuun tulee Mappinen.

Mappinen on uusi, digitaalinen palvelu, joka helpottaa isännöitsijän arkea pitämällä hänet paremmin kartalla taloyhtiön huoltotarpeista. Sen kautta asukkaat voivat tehdä huoltopyyntöjö ja isännöitsijä voi seurata hyväksyttyjen huoltopyyntöjen edistymistä. Tämä huoltopyyntöjen automatisointi vapauttaa isännöitsijän työaikaa. Lisäksi isännöitsijälle kertyy kaikki tiedot tehdyistä huoltotoimenpiteistä yhteen paikkaan, josta hän voi tarkastaa huollon tehneen tiimin, käytettyjen materiaalien ja mahdollisten jatkuvien huoltotarpeiden tiedot. Tarvittaessa isännöitsijä voi huoltopyynnön hyväksyessään asettaa huoltotoimenpiteille hintakaton helpottamaan hänen budjetin seurattavuutta.

Asukkaalle palvelu tuo helppokäyttöisyyttä ja luotettavuutta huoltoilmoitusten tekoon näin lisäten asukkaiden tyytyväisyyttä taloyhtiön toimintaan.

Kuka toteuttaa Mappisen kautta tulleet huoltopyynnöt?

Kaikki Mappisen kautta tehdyt huoltopyynnöt toteuttaa Renower. Yhtiö on vakavarainen ja toiminut vuodesta 2010. Renower on erikoistunut asuntokorjauksiin sekä vesivahinkoihin pääkaupunkiseudulla.

Kun isännöitsijä hyväksyy huoltopyynnön Mappisessa, nimitetään huoltopyynnölle työnjohtaja, joka vastaa huollon edistymisestä, takuuasioista sekä tarvittavasta byrokratiasta. Isännöitsijä saa työnjohtajan sekä toteuttavan tiimin yhteystiedot jokaisen huoltopyynnön yhteydessä.

Kuinka otan Mappisen käyttöön?

Mappisen käyttöönotto ja käyttäminen on helppoa. Katso videolta kuinka ne käy:

Mappinen helpottaa isännöitsijän arkea seuraavilla ominaisuuksilla:

Kaikki huoltopyynnöt yhdessä paikassa
Huoltopyyntöjen hyväksyminen onnistuu yksinkertaisesti
Huoltopyyntöjen hallinnointi yksinkertaistuu
Korjaustöiden etenemisen seuranta helpottuu
Toistuvien huoltopyyntöjen tilaaminen onnistuu yhdestä paikasta
Tehdyt huoltotoimenpiteet yhdessä arkistossa lisätietoineen (materiaalit, tekijät jne.)

Mappisen kautta asukas voi ilmoittaa huoltopyyntöjä mm. seuraavissa peruskorjauksissa: